10 loistavaa tähtitunnetta

© Marika Borg

Viljele tähtitunteita, niin ikävä olo ei pääse juurtumaan mielesi puutarhaan. Elämääsi astuu mielenrauha, tuo kukista kaunein.

Mieli on kuin puutarha. Joillakin se rehottaa villinä ja toisilla ruohikon reunuksetkin ovat sotilaallisessa ojennuksessa. Useimmilla meistä on jotain siltä väliltä: rikkaruohoja on, mutta niin on kukkiain.

Voisi kuvitella, että myönteiset tunteet ovat kuin kauniita kasveja, jokta ilahduttavat mieltä ja antavat runsasta satoa. Kielteiset tunteet ovat kuin voikukat nurmikolla tai valvatit kasvimaalla. Jos ne saavat ylivallan, niin on aivan turha odottaa upeaa samettinurmea tai kunnon satoa. Ei ole puutarhaa ilman rikkakasveja, eikä kenekään tarvitse siihen edes pyrkiä. Se on luonnotonta ja aika mahdotontakin. Kielteiset tunteet kuuluvat elämään ja ovat parhaimmillaan elintärkeitä viestejä sisimmästämme.

Mutta jokainen haluaa elämänsä kantavan hyväm sadon ja jokainen meistä haluaisi olla kuin ihastuttava kukka tai puu. Ympäristön ja omaksi iloksi. Siksi ei toivotut kasvit on pidettävä ainakin jonkinlaisessa kurissa. Muutoin ne tukahduttavat kaiken. Kokenut puutarhuri tietää, että voikukkien nyhtäminen vain innostaa niitä rehevöitymään, ellei niitä kitketä juurinenn. Mutta on toinenkin, parempi keino.

Tämän jutun idea on seuraava: Jos viljelet mielesi puutarhassa alunperinkin hyvin elinvoimaisia kasveja, eivät rikkaruohot pärjää kilpailussa. Ne pysyvät lestissään ilman suurta vaivannäköä. Tämä on helpoin ja nopein tie kukoistavaav sisäiseen puutarhaan.

Kukkaiskielestä arkikäytäntöön siirrettynä tämä tarkoittaa: Kun viljelet seuraavia kymmentä tähtitunnetta elämässäsi mahdollisimman usein, ne ovat kuin ennennäkemättömän reheviä kasveja. Kileteiset tunteet eivät viihdy niiden seurassa. Mitä enemmän ja useammin harjoittelet näitä seuraavia tunteita, ssitä paremmalta tulee elämäsi maistumaan. Satosi on mahtava ja kukkiva puutarhasi lumoavasn kaunis! Siellä on ihanaa mielenrauhaa ja kuplivaa iloa muillekin jakaa.

Muista, että vain säännöllinen harjoittelu tekee mestarin ja että harva meistä on jo syntyessään loistava puutarhuri.

1. ROHKEUS

kasvattaa kykyjäsi

Satamassa laivat ovat turvassa myrskyiltä ja vaaroilta, mutta eihän niitä sitä varten rakennettu. Samoin tuttuja latuja tallustelu vuodesta toiseen on turvallista, mutta näin elämästä tulee helposti kapeaa ja kalpeaa. Rohkeus ei ole hulluutta kuten esimerkiksi laskuvarjohyppy ilman asianmukaista koulutusta tai leijonan häkkiin meno suojaamattomana. Rohkeutta ei myöskään ole hurjastelu ilman tuvavyötä tai läskisoosin päivittäinen ahmiminen. Se on uhkarohkeutta ja tyhmää uhoa, joka ei kunioita elämää ja muita ihmisiä.

Todellista rohkeutta on kasvattaa itseään ihmisenä ja uskoa mahdollisuuksiinsa, laajentuen ja kehittyen. Se on uskallusta kokeilla jotain uutta, vaikka ei ole ihan varma, osaako homman täydellisesti. Se on halua tutustua erilaisiin ihmisiin. Se on rajojen rikkomista ja laajemmille laitumille siirtymistä.

Rohkeutta on myös luopua jostain aikansa eläneestä, vaikkakin tutusta. Kun pidämme kiinni ihmisistä, tavaroista, tavoista vain siksi, että ne tuntuvat turvallisilta, on aika kysyä mitä pelkäämme. Ei ole tavatonta, että järkyttävääkin perheväkivaltaa kärsinyt vaimo ei lähde pois. Uuden pelko on suurempi kuin kammottava, mutta tuttu nykyisyys.

Pieni lapsi kapuaa tuolille, mutta pelkääkin laskeutua sieltä alas, vaikka jalkojen ja maan välissä on vain muutamia senttejä. Me aikuiset olemme myös uuden edessä kuin ammottavan rotkon reunalla. Luulemme, että yksi askel syöksee meidät alas, vaikka edessä on todellisuudessa vain hiekkaan piirretty viiva. Tarvitaan yksi askel ja huomaamme, että pelkomme oli turha. Sitäpaitsi mitä vikaa virheiden tekemisessä on? Niistähän oppii hyvin!

Ilman hyppyä tai edes askelta tuntemettomaan ei juuri elämyksiä heru. Jos ulkomailla haluaa syödä vain tuttuja ruokia, jää moni unohtumaton herkku maistamatta. Kun seurustelee vain samanmielisten kanssa, eivät ajatukset saa siipiä, aikä horisontti kasva. Vaikeaan ihmmissuhteeseen juuttuminen tulevaisuuden - tai oman itsensä kohtaamisen - pelosta näivettää elämän eikä auta kumpaakaan osapuolta. Joskus toisen ihmisen jättäminen voi olla suurin rakkaudenteko häntä kohtaan. Kuten jokainen läheisriippuvainen, vaikkapa alkoholistinvaimo, sisimmässään teitää, ei tilanne ratkea ennen kuin toinen muuttaa käyttäytymistään radikaalisti.

Vaatii rohkeutta ottaa elämä omiin käsiinsä ja poiketa tutulta polulta. Mutta kuten sienestäjät tietävät, aarteet löytyvät harvoin tallatuilta alueilta. Suurinta rohkeutta edellyttää omaan itseensä tutustuminen. Hiljentyminen. Moni meistä paahtaa elämäänsä hurjaa vauhtia ja höystää sitä äänekkäällä musiikilla, sillä hän itetää sisimmässään, että hiljaisuudessa puhuu sisimpämme. Kun istuu koivunkannolle puitten huminaa kuuntelemaan, kuuleekin kauan vaiennettuja sanomia itseltään.

Moni meistä pelkää sisäisiä mörköjään, mutta se on aivan turhaa. Pimeässä huoneessa tututkin huonekalut muuttuvat kauhistuttaviksi hirviöiksi ja juuri sellaista käsittelemättömät tunteet ja muistot ovat. Valossa kaikki on toisin.

Sinä, joka luulet olevasi heikko pelkuri, muista, että raaka voima ja uho ei ole kuin pelokasta vikinää, joka kuuluu kovaäänisestä! Todellinen rohkeus asuu hiljaa sydämessä. Toista itsellesi mahdollisimman usein ja ponnekkaasti: Olen rohkea ja vahva! Pystyn vaikka mihin!

2. JOUSTAVUUS

pitää pystyssä

Oletko huomannut, miten pitkä heinänkorsi käyttäytyy kovassakin myrskyssä? Se taipuu hurjasti puolelta toiselle, mutta joustavuutensa takia se ei katkea. Entä miten käy tiiliiseinän? Sitä eivät pienet puhurit heilauta, mutta rajuilma tekee pysyvää tuhoa. Tiiliseinä ai tyynen tullen nouse itsestään ylös.

Joustavat ihmiset selviävät elämän myrskyistä paljon helpommalla kuin jäykät, joustamattomat kanssaihmmisensä. Parhaimmillaan joustava ihminen on kuin iso siivilä. Kaikki turha putoaa läpi ja jäljelle jäävät arvokkaat asiat.

Jäykkien ihmisten elämä on ahdistavaa. Sitä kahlehtivat tuhannet tiukat säännöt. Näin on aina tehty ja näin onaina tehtävä. Tuo on väärin ja tuon täytyy olla ehdottomasti näin. Jäykkä ihminen on onnellinen vain, jos tiskipöytä on pyyhitty juuri oikealla tavalla ja aviopuoliso muistaa aina sanoa ja tehdä kaiken sovitulla tavalla. Talossa on kaikella tarkoin määritellyt paikkansa, eivätkä edes vieraat uskalla poiketa käytännöstä.

Jos on jäykän ihmisen elo ahdistavaa, niin on hänen lähimmäistensäkin. Sillä jokapäiväisen kanssakäymisen säännöt on laatinut jäykkä ihminen ja hän haluaa pitää kaikki kahlittuna omassa vankilassaan. Hänellä on sellainen vakava harhakäsitys, että hänen näkemyksensä oikeasta ja väärästä tavasta tehdä asioita on ainoa ja oikea.

Joustava ihminen on huomannut, että onnellisella ihmisellä on mahdollisimman vähän tiukkoja toimintamalleja. Toki periaatteita tarvitsee olla ja elämän hyvistä arvoista kannattaa pitää kiinni. Mutta arkielämää tukahduttavat säännöstöt perustuvat pelkoon. Ja pelko on kurja elinkumppani.

Yhdessä eläminen on erilaisten käsitysten yhteensovittamista. Tai tyranniaa. Terve lähtökohta on, että se joustaa, jolle asia on vähemmän tärkeä. On hyvä selvittää jo suhteen alkuvaiheessa, mikä on toiselle todella tärkeää, mikä ei. Esimerkiksi aikakäsitys on eri ihmisillä hämmentävän erilainen. Toinen esimerkiksi sanoo tulevansa takaisin "ihan kohta" ja tarkoittaa sillä jotain puolen ja kolmen tunnin välillä. Kun toinen luulee sen tarkoittavan kymmentä minuuttia, on soppa valmis. Mutta rajansa joustollakin. Ajan oloon se synnyttää katkeruutta ja marttyyrejä. Joustavuus ei ole sama kuin kynnysmattona olo tai holtiton periaatteettomuus. Se on suvaitsevuutta, ymmärrystä ja avarakatseisuutta. Se on myös sen selväksi tekemistä, että yletöntä vallanhalua ja määräilyä ei kenekään tule sietää.

Jäykkiä ihmisiä pitäisi löytyä vain ruumisarkuista, mutta valitettavasti näin ei ole. Panssarissa elosta on tullut monille ainoa tuttu tapa elää. Rautakoura puristaa ihmissuhteita ja kuristaa elon ikuiseksi sääntöjen vahtailuksi. Mikä avuksi? Tiukan kiukun takana asuu suuri pelko. Ilman tarkkoja sääntöjä elämä näyttäytyy ennalta-arvaamattomana ja turvattomana. Ainoa tie ulos tästä vankilasta on asteittainen rohkeuden kasvattaminen ja elämään luottaminen. Pienin askelin aloitetaan uuden kokeilu ja joustavuuden kasvattaminen. Kun maailma ei kaadukaan siihe, että kotia ei siivottu lauantaina klo 11. lisääntyy luottamus. Joustavuus kasvaa kun 30 vaaleanruskean vuoden jälkeen ostaa persikan tai turkoosin värisen puseron. Pelko vähenee, kun tekee jotain jota on aina halunnut, mutta ei oikein uskaltanut. Jotain hassua, hullua ja huimaa.

Jos tunnistat itsessäsi vähäistäkin jäykkyyttä, (ja sitä on tottavie meissä kaikissa) toista itsellesi päivittäin: Olen joustaava ja avarakatseinen! Kun joku lähimmäisistäsi tekee jotain, jota et hyväksy, vaikkapa jättää maton vinoon, hengitä syvään ja päästä irti halustasi sanoa asiasta. Pian huomaat, kuinka paljon hauskempaa sinulla on omassa seurassasi ja kuinka muilla on helpompi hengittää luonasi.

3. PÄÄTTÄVÄISYYS

tuo tulosta

-Minä olen kokeillut ihan kaikkea, mutta ei mikään auttanut! Näin sanoo moni meistä ja jatkaa kärsimistään. Liikakilot säilyvät, ihottuma ei parane, työpaikan ilmapiiri tulehtuu entisestään tai elämänkumppanin kanssa on yhä vaikeampaa. Kun tällaiselta ihmiseltä kysyy, mitä kaikkea hän sitten kokeili ja teki, käy ilmi, että hyvin vähän. Ja hyvin lyhyen ajan. Hän lenkkeili kaksi päivää, mutta sitten alkoi sataa. Hän yritti olla ystävällisempi työtovereilleen/aviopuolisolleen puoli päivää, ja senkin hampaitaan kirskutellen. Hän otti yrttivalmisteitta kolmen päivän ajan, mutta sitten unohti, kun tuloksia ei oikein näkynyt.

Kaksikymmentä kiloa läskiä ei katoa viikon järjettömällä dieetillä. Kymmene vuotta vaivannut ihottuma ei lähde luontaislääkkeillä kolmessa viikossa. Työtoverit eivät muutu ihaniksi, vaikka oletkin yhden päivän positiivinen, kuten kurssilla opit. Ihminen voi muuttaa elämässään mitä vain, mutta siihen tarvitaan ehdotonta päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. "Olisi ihan kivaa, jos" -asenne ei vie minnekkään. Siinä ei ole tarvittavaa voimaa. On kuin yrittäisi käynnistää suurvoimalaa hieromalla kahta puukeppiä yhteen. "Kyllähän minä, mutta... Alkaisinhan minä, mutta...." NIIN MUTTA -syyt ovat suurin jarru elämässämme! Tekosyitä tai todellisia, sillä ei ole väliä. Jos todella haluat jotain, raivaat mutat pois tieltä. Kun on tahtoa, löytyy tiekin.

Jos jotain haluaa, sitä täytyy haluta koko sydämestään. Ja riittävän pitkän ajan. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että muutokseen ihminen tarvitsee keskimäärin vähintään 28 päivää. Siinä ajassa mieli ja keho ehtivät tottua uuteen niin plajon, että siitä tulee hyvä tapa. Moni liikuntaharrastuksen aloittaja tietää, etä alku maistuu tervalta. Mitä tottumattomampi keho, sitä enemmän tarvitaan kimmoketta lähtöön lenkille tai jumppaan. Mutta jo kolmannella viikolla homma alkaa tuntua ihan toiselta. Neljännellä viikolla ei luopuisi uudesta, hyvästä olosta millään. Päätöksestä on tullut pitävä.

Eli jos haluat muuttua myönteisemmäksi, sinun on harjoiteltava sitä ainakin 28 päivää. Muutoin voit liittyä kurjaan kerhoon, jossa "niin mutta" jossitttelevat ihmiset ruikuttavat menetettyjä mahdollisuuksiaan ja surkeaa onneaan.

Jos haluat laihtua, sinun on sitä todella HALUTTAVA. Sinun on syötävä kevyemmin, liikuttava enemmän ja rakastettava itseäsi ainakin kuukauden verran. Jos toivot jonkin luontaisterapian auttavan, anna sille aikaa aaaainakin kuukausi ja tee niin kuin sinulle suositellaan, älä vain sitä mikä sinua huvittaa. Jos haikailet murentuneiden päätöksiesi perään, lopeta se. Ota itseäsi niskasta kiinni ja tajua, että kukaan muu kuin sinä itse ei voi elämääsi kohentaa.

Tee lista sinulle TODELLA tärkeistä asioista, jotka haluat EHDOTTOMASTI tehdä, toteuttaa. Listaa plussat ja miinukset. Mitä tapahtuu, jos et saa mitä haluat? Entä jos saat? Vain sellaiset toiveet toteutuvat, joiden takana on raudanluja päätös ja syvä usko asian oikeuteen: näin täytyy käydä. Plussia täytyy olla enemmän kuin miinuksia. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole.

4. REHELLISYYS

maan perii

Jokainen meistä tietää, että kaikkia muita voi pettää vaan ei itseään. Sillä loppujen lopuksi ihminen on rehellinen tai epärehellinen vain itselleen. Siitä huolimatta, että alämme aikoja, jolloin ei aina tiedä, kuka on todellinen rikollinen, kuka ei. Huumekuninkaat istuvat palatseissan ja sukkia näpistellyt täti poliisikamarilla.

Omatunto on kumma voima. Terveellä ihmisellä se puskee vaikka betonikerrosten läpi. Kun ihminen toimii vastoin omaa eettistä käsitystään, se näkyy painajaisina tai vain ikävänä olona. Terveytemme ei aina kuitenkaan ole kaikkein parhaimmalla tolalla ja omatunto voi olla todella haudattuna maan uumeniin. Olemme mestareita selittelemään itsellemme parhain päin valheet, läimäykset, pahat sanat, juoruilun, näpistykset, veronkierrot sun muut. Silti on itsensä pettämistä kuvitella, etteivät omatuntomme vääriksi kokemat teot vaivaisi. Ne tulevat eteemme jossain vaiheessa, jollain tavoin.

Lähes jokainen meistä on joskus elämässään tehnyt jotain epärehelliseksi luokiteltavaa. Parhaimmillaan siitä oppii ja sitä tekee yhä vähemmän. Pahimmillaan siitä tulee tapa, joka ruokkii itseään. Valheiden verkostoon sotkeutuu yhä syvemmin niin, ettei erota valoa pimeydestä.

Rehellisyys ei koske vain tekoja muiuta ihmisiä kohtaan. Se on kykyä kuunnella itseään ja todellisia toiveitaan. Se on rohkeutta hiljentyä ja miettiä ilman sensuuria omaa elämäänsä. Se on kykyä katsoa itseään peilistä ja kysyä: Elänkö elämääni niin, että voin olla siitä iloinen ja ylpeä? Rehellisyyttä on toteuttaa omaa ihmisyyttään parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisella ihmisellä on tehtävänsä tässä elämässä. Kaikilla on jotain arvokasta annettavaa. Elämäntehtävämme vain hukkuu helposti pelkojen pauhuun ja vääristyneisiin käsityksiin velvollisuuksistamme.

Se on varmaa, että onneton ihminen ei ole rehellinen itselleen. Todellinen rehellisyys tuo suunnattoman vapaudentunteen ja kyvyn tajuta jotain hyvin olennaista; se on oman arvon ja toisten arvon oivaltamista. Haluatko todellisen kasvun haasteen? Toista itsellesi mahdollisimman usein: Olen hyvä ja rehellinen ihminen!

Sillä sitä sinä olet, yhä enemmän.

5. UTELIAISUUS

rikastuttaa

Pieni lapsi jaksaa kysellä, kuunnella ja innostua. Kaikki on uutta ja mielenkiintoista. Keittiön kaapista löytynyt puukauha on antoisa tuntikausia. Maailma on täynnä jännittäviä ja kiehtovia asioita, eikä aamukuudelta anää millään malttaisi nukkua, onhan edessä ihana päivä!

Mitä meille aikuisille oikein tapahtuu, kun niin monet lopettavat kyselyn, ihmettelyn, ihastelun? Aamulla ei tee mieli herätä eikä puolisoa viitsi kuunnella. Siksi, että teidämme millainen päivästä tulee tai mitä puoliso ajattelee. Tai ainakin luulemme tietävämme.

Se on karkea virhe, josta maksamme kalliin hinnan. Meiltä jää 365 jännittävää, uudenlaista päivää kokematta. Meiltä jää tutustumatta ainutlaatuisen ihmisen loppumattomasti erilaisiin puoliin. Tyydymme harmaaseen, kun luvassa on satennkaari.

Sellainen ihminen, joka suhtautuu elämään uteliaasti ja kiinnostuneesti, saa mitä hakeekin. Uusia elämyksiä etsivä ihminen ei jää janoiseksi eikä nälkäiseksi, varsinkin jos hän pitää mukanaan syvimmät elämänarvonsa. Kysele enemmän kuin kerro! Ja ennen kaikkea: kuuntele! Älä koskaan luule tuntevasi KETÄÄN läpikotaisin. Se osoittaa, että tunnet itseäsi huonosti.

Katso maailmaa lapsen avoimin silmin ja huomaat, että maailma on ihan eri näköinen.

6. ILOISUUS

takaa auringonpaisteen

-Minähän nautin tästä, murahtaa mies maailman kauneimmalla näköalapaikalla, kun vaimo tiukkaa, eikö olekin ihanaa. Tutkimuksissa suomalaiset luokittelevat itsensä oikein tyytyväisiksi elämäänsä, eurooppalaisittain jopa poikkeuksellisen onnellisiksi. Moni meistä vakuuttaa olevasna ihan onnellinen tai iloinen, vaikka sitä ei millään uskoisi päällepäin. Voisi jopa luulla ihan toisin. Liekö tämä suomalaisananlaskusta "Kell´onni on, sen kätkeköön"?

Hymyt ovat harvassa ja naurut suorastaan tiskin alla. Emme ole oivaltaneet, että elämänlaatuunsa voi vaikuttaa nopeimmin oppimalla tämän ihastuttavan naamalihasten jumpan. Ei ihme, että me suomalaiset haluamme matkustaa sankoin joukoin etelän maille. Siellä saa hymyt kaupan päälle. Mikä vikaa siinä sitten on, jos joku haluaa olla iloinen ilmaisematta sitä? Eli suomeksi sanottuna kulkea naama peruslukemilla ja murahdella ja mutista.

Siinä on se ongelma, että se tekee itselle että toisille kurjan olon. Hyväkin kokemus ja tunne-elämys jää paljon pienemmäksi, kun sitä ei ilmase. Maisema on kaunis, vaikka sitä katsoisi ihan hiljaa, mutta se on vielä ihanampi, kun sen huokaisee ääneen. Kun ihminen ilmaisee ilonsa sanoin, huudahduksin, käsiä heiluttaen, hymyillen ja nauraen, se vahvistaa ja lisää myönteisiä tunteita hänessä itsessään ja muissa ihmisissä. Ihminen lukee muitten ja omaa kehon kieltä varmemmin kuin miljoonaa sanaa. Jos haluat masentaa itsesi ja muut mahdollisimman tehokkaasti, kävvele kumarassa, mutise, riiputa päätäsi, laahaa jalkojasi ja huokaile.

Jos sen sijaan haluat olla iloisempi, pirteämpi ja kaikin tavoin onnellisempi, näytä se kehollasi. Muunna mielentilasi hymyilemällä, ryhdistäytymällä ja vaikka lauleskelemalla. Tulet hämmästyneenä havaitsemaan, että on lähes mahdotonta olla pahalla mielellä, kun "säädät" kehosi onnelliseksi! Iloisuus tarttuu, joten voit todella tehdä paljon myös yleisen ilmapiirin parantamiseksi. Hymyllä on taianomainen vaikutus. Kokeile.

7. ANTEEKSIANTO

vapauttaa

Kauna ja katkeruus sulkevat meidät vankilaan. Vapautus löytyy vain omasta sydämestämme. Kun oivallamme, että anteeksianto on paras teko itseämme kohtaan, emme enää epäröi.

Anteeksianto ymmärretään liian usein väärin. Luullaan, että jos antaa anteeksi, niin päästää väärin tehneen ihmisen liian helpolla.Luullaan myös, että anteeksi antaminen jotenkin hyväksyy väärät teot. Todellinen anteeksianto hyödyttää ihmistä itseään kaikkein eniten. Sillä viha syö ihmisen voimat ja terveyden. Sillä ei ole mitään tekemistä itse anteeksiannettavan teon kanssa.

Pahoja tekoja ei tarvitse koskaan hyväksyä, mutta ihmiset tekojan takana kylläkin. Ihmiset ovat perusolemukseltaan hyviä, mutta tekevät usein tyhmiä, jopa vaikeasti anteeksiannettavia tekoja. Lähes jokaisen lapsuudesta löytyy traumaattisia kokemuksia. Moni kantaa katkeruutta vanhempiaan kohtaan läpi aikuisikänsä. Todellista aikuisuutta on kuitenkin lapsuuden syyttelystä irti päästämistä. Se on sitä, että lopettaa olemasta väärinymmärretty lapsi vielä 45-vuotiaana. Vanhempamme ovat saattaneet tehdä kammottavia virheitä, mutta he eivät ole pystyneet parempaan. On aika päästää irti. Itsesi takia!

Mitä enemmän vihaat ja kannat kaunaa, sitä enemmän näitä tunteita joudut kohtaamaan. Mitä enemmän rakastat ja annat anteeksi, sitä vapaampi olet. Koet ennentuntematonta mielenrauhaa ja iloa. Maailma on kaikesta huolimatta oikeudenmukainen paikka. Jokainen väärin tehnyt ihminen joutuu kantamaan itsessään pahojen tekojensa seuraukset. Ne on sovitettava jollakin tavalla. Ennemmin tai myöhemmin. Tämän tajuaminen vapauttaa meidät, mahdollisten pahojen tekojen kohteet, syyttäjän ja poliisin roolista. Olemme vapaita anteeksiantoon.

Anteeksianto keventää oloasi kymmeniä kiloja. Se ottaa rinnastasi pois raskaan kiven ja olkapäiltäsi kuluttavan ikeen. Se saa askeleesi nousemaan ja hengityksesi kulkemaan. Anteeksianto on suuri lahja itsellesi. Muistathan antaa myös itsellesi anteeksi?

8. PALVELEMINEN

antaa eniten

Onnen salaisuus on selvitetty! Sen löysivät tutkijat, jotka haastattelivat satoja vapaaehtoistyöntekijöitä eri järjestöissä. Onnellisempia olivat ne, jotka auttoivat toisia ihmisiä ilman kiitoksen tai palkan toivoa! He kokivat suurta tyydytystä elämässään. Lisäksi lukemattomat heidän ennen kärsimänsä fyysiset vaivat ovat vähentyneet tai parantuneet kokonaan.

Vapaaehtoinen palveleminen näyttää todella toimivan kuin ihmelääke. Siinä paranevat sairaudet ja murheet niiin autettavilta kuin auttajilta. Lähimmäisenrakkaus on kuin palsamia haavoille. Onneksi tätä lääkettä voi nauttia rajattomasti ja milloin vain. Erilaisia palvelujärjestöjä on paljon. Lisäksi jokapäiväinen elämä antaa monia mahdollisuuksia palvella. Katso vain ympärillesi ja kysele kuinka voisit olla avuksi.

Älä jää odottamaan kiitoksia, vaikka niitäkin tulee yleensä yllin kyllin. Sillä palvelemisen taika toimii parhaiten, kun teet sen ilman odotuksia lopputuloksesta. Marttyyrit ja kärsivät enkelit ovat vähemmän hauskaa seuraa.

Käy puhelinmuistiosi läpi. Voisitko kenties soittaa jollekin yksinäiselle ystävällesi? Ehkäpä vanha äitisi ilahtuisi yllätyskortista? Sovi vihdoin tapaaminen, jota olet lykännyt kuukausia.

9. LUOTTAMUS

kannattaa

Kun "kaikki menee pieleen", katoaa myös usko itseen ja elämään yleensäkin. Silloin raivostuttaa, kun joku muistuttaa, että tunnelin päässä on aina valoa ja että yhden oven sulkeuduttua avautuu uusi ovi.

Raivostuttavaa tai ei, näin se vain on! Elämässä on aina toivoa. Sen tietävät ne tuhannet potilaat, jotka kuolemantuomiosta huolimatta kokevat paranemisen. Sen tietää lähes jokainen kriisin kohdannut ihminen. Jossain vaiheessa elämä jatkuu, vaikka se on alussa tuntunut mahdottomalta. Erilaisena ehkä, mutta silti elämänä. Luottamus on hyvä pitää aina elossa. On elintärkeää muistaa, että on ennekin selvinnyt tosi vaikeista tilanteista. On muita ihmisiä, jotka ovat selvinneet vielä hirveimmistä tilanteista. Jokaisella meistä on kyky selvitä mistä vain.

Kun nouset aamulla autoosi ja lähdet ajamaan, luotat, että muut autoilijat osaavat jotakuinkin hommansa. He pysyvät omalla puolellaan kaistaa ja pysähtyvät punaisissa valoissa. Jos sinulla ei olisi tätä luottamusta, tuskin uskaltaisit lähteä ajamaan. Samoin on oltava elämän suhteen. Siihen on kertakaikkiaan vain opittava luottamaan. Asiat järjestyvät ja kammottavimmillakin tilanteilla on loppunsa. Olemme hurjan paljon kykenevämpiä selviytyjiä kuin uskommekaan. Miten muuten olisimme enää elossa?

Opi tiukan paikan tullen pyytämään apua. Lähimmäisiltäsi, Taivaan Isältä, suojelusenkeliltäsi ja/tai ammattiauttajalta. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta van viisautta.

Elämä on hyvää ja toivoa on aina! Minä selviä varmasti!

10. KIITOLLISUUS

kasvattaa vaurautta

Kiitollisuus on vähän samanlaista kuin palveleminen. Siitä on eniten hyötyä antajalle! Onnellinen on se, joka osaa nähdä elämänsä hyvät asiat ja vielä tietoisesti olla niistä kiitollinen. Kiitollisuus on maailman paras mauste, joka tekee kaikesta hyvänmakuista. Lisäksi sillä on mahtava ominaisuus: se tuo elämään paljon lisää kiitolisuuden aiheita.

Herää aamuisin ja käy mielessäsi kaikki hyvät asiat elämässäsi. Ai, eikö muistu mieleen mitään? Olethan maan päällä, etkä mullan alla! Sinulla on varpaat, kädet ja silmät tallella. Pystyt todennäköisesti nousemaan sängystä omin voimin. Et asu Ruandassa. Tiedät saavasi ruokaa tänään... Kuinka paljon meiltä ihmisiltä täytyy viedä pois ennenkuin havahdumme huomaamaan, paljonko meillä oli? Ja vieläkin on. Kiitollisuus on mielentila, jossa on voimavaroja ja aikaa ei tuhlata marisemiseen ja valittamiseen. Kiitollinen ihminen iloitsee siitä, mitä hänellä on, mutta tähtää silti vielä johonkin uuteen. Ei kiitollisuus tarkoita sitä etteikö voisi haluta uutta mekkoa, vaikka kaapissa riippuukin jo yksi.

Kun olet onnellinen siitä, mitä sinulla on, avaat oven jollekin vielä paremmalle. Niin ihmeellistä se on. Se on fantastisen toimiva käyttövoima, joka tuntuu vetävän puoleensa muita kivoja ihmisiä ja asioita. Tyytymättömyys ei ole erityisen hyvä täky. Siihen tarttuu vain lisää tyytymättömyyttä ja ikäviä asioita. Tyytymättömät ihmiset ruokkivat toisiaan valitteluorgioissa, joissa yhteinen sävel soi synkkänä ja kilpailulajina on, kenellä on kurjinta.

Viisas ihminen huomaa voimavaransa ja kasvattaa niitä. Hän ei tuhlaa aikaa ja voimiansa puutteiden paisutteluun. Se on kuin hirviön ruokkimista tai voikukkien lannoittamista. Myönteinen huomio on loistava luonnonlannoite. Sillä se, mihin kiinnität hyväksyvän huomion, kukoistaa. Kasvit viihtyvät, kun juttelet niille. Ja ihmissuhteet kukoistavat, kun muistat huomata toisen hyvät puolet. Tämän tietää jokainen puutarhuri ja lasten kasvattaja.

Kiitollisuus on siitäkin hauskaa, että se tuo heti tuloksia. Tulee parempi olo. Se täyttää elämäsi ihanilla asioilla. Kokeile vaikka!

11. ENTÄ RAKKAUS?

Mutta minne unohtui RAKKAUS? Eikö sen pitäisi olla kaikkein tärkein tähtitunne?

Rakkaus on maailman tehokkain lääke ja puutarhan lannoite! Ilman sitä ei yksikään yllämainituista tähtitunteista ole kuin tyhjä kuori. Rakkaus on se, joka saa nuput avautumaan ja hedelmät kypsymään. Rakkaus kantaa meitä silloin, kun omat jalat eivät enää jaksa.

Ilman rakkautta eläisimme kuin erämaassa ilman toivon kipinää. Rakkaus on kirkas pohjavesi, joka ravitsee jokaista soluamme ja pitää meidät hengissä.

Kun joudut elämässäsi todella vaikeaan tilanteeseen, etkä teidä miten pääsisit eteenpäin, kysy itseltäsi maailman paras kysymys: Mikä olisi kaikkein rakastavin teko, jonka voisin tehdä itseäni tai jotain toista ihmistä kohtaan? Jos maltat kuunnella vastausta rehellisesti sydämestäsi, saat varmasti neuvon, joka vie sinut rotkon yli kuin enkelinsiivin.

Ota yhteyttä info@namaste.fi www.valmennusmaailma.fi Tulosta sivu