Antoisa pysähdys

© Marika Borg


Tässä jutussa on tarvittavat tiedot ja menetelmät, jotta voisit välttyä tai toipua loppuunpalamiselta ja vakavalta uupumiselta. Oikealla tiedolla varustettuna voit myös paremmin auttaa perhettäsi ja ystäviäsi. Tutustut tähän aineistoon, vaikket ehkä kokisikaan olevasi erityisen stressaantunut. Ennaltaehkäisy on rajattomasti helpompaa kuin vaurioitten korjaaminen.

Eräs varteenotettava huomio on myös se, että varsin usein uupunut ihminen ei enää itse tunnista tilannettaan. Hän on menettänyt selkeän näköalan omaan elämäänsä. Oireitten lukeminen jutusta voi olla silmiä avaava kokemus. Nämä seuraavat sivut voivat auttaa sinua tunnistamaan läheisesi hätä ja herättää hänet löytämään voimansa ja elämänilonsa uudelleen. Ethän seuraa sivusta toimettomana, kun huomaat toisen voimien hiipuvan!

Toivomme, että voimme omalta osaltamme olla vähentämässä tarpeettomia taakkoja, joita niin monet meistä kantavat. Aina stressi ei suinkaan ole työn määrästä kiinni. Enemmän se on riippuvainen siitä, miten korvaamattomaksi itsemme koemme ja kuinka suhtaudumme ongelmatilanteisiin. Vastuu elämästämme on itsellämme. Mutta myös rajattomat mahdollisuudet.
Tässä sinulle kymmenen ajattelemisen arvoista näkökulmaa elämän ongelmatilanteisiin ja itseesi.

Tunnista tapasi

Useimmat meistä elävät kuten kuuluisat Pavlovin koirat, oppivat kellon kilahtaessa odottamaan ruokaa kuola valuen. Erilaiset jokapäiväiset elämäntilanteet toimivat meille kuin kellon kilahdukset. Reagoimme niihin aina tietyllä, opitulla tavalla. Uudestaan ja uudestaan, kuin sätkynuket.
Palauta mieleesi äskettäin epämieluisaksi ja stressaavaksi kokemasi tilanne. Onko se toistunut ennenkin? Kuinka toimit? Miltä elimistössäsi tuntui? Toimitko vastaavissa tilanteissa samankaltaisesti? Häiritseekö tilanne sinua vieläkin? Nämä ovat arvokkaita kysymyksiä. Ne nimittäin paljastavat sen, oletko oppinut toipumaan nopeasti vai annatko stressin kuluttaa elimistöäsi ja mieltäsi liiaksi.

Hermostutko joka kerta kun tulet kotiin, eikä siellä ole mielestäsi riittävän siistiä? Ärsyynnytkö säännöllisesti siitä, että liikenteessä joku hidastelee, et ehdi keltaisilla valoilla läpi tai juutut ruuhkaan? Pahoitatko mielesi, jos kaupan henkilökunta on sinulle tyly tai aviopuolisosi tekee jotain sinulle epämieluisaa toistuvasti? Ole ehdottoman rehellinen itseäsi kohtaan. Annatko muiden ihmisten, tapahtumien ja olosuhteiden suistaa itsesi pois mielenrauhan raiteilta useamman kerran päivässä? Toimitko kuin hermostumisautomaatti, jonka nappuloita muut pystyvät painelemaan mielensä mukaan? Jos vastauksesi on kyllä, on sinun itsesi takia viisasta muistaa, että on oma päätöksesi, kuinka asioihin suhtaudut. Olet vastuussa omasta mielenrauhasi järkyttämisestä. Sinulla on myös kyky valita toisin.

Kuuntele tunteitasi

Eikö ylösnousu aamulla huvita? Huokailetko usein syvään ja tuntuuko elo enemmän tai vähemmän harmaan sävyiseltä? Koetko, että harteillesi on sysätty kohtuuttoman paljon töitä, eikä ympärilläsi ole riittävästi sinua tukevia ja päteviä ihmisiä?

Tunteet ovat helposti hallittavissa ja muutettavissa, kun ne ovat vielä aivan nupullaan. On vaivatonta hoitaa lievä levottomuus tai mieto ärsyyntyminen. Raivo ja syvä masennut ovatkin jo isompi pala haukattavaksi. Siksi on ensiarvoisen tärkeä oppia kuuntelemaan tunteitaan ja tunnistamaan ne esiasteillaan. Raivo ei todellakaan synny tyhjästä niin kuin ei hirmumyrskykään kehity silmänräpäyksessä. Taustalla on aina pitkään jatkunut mieltä häiritsevä tilanne, joka on painettu sisälle sen sijaan että siihen olisi puututtu. Esimerkiksi puolison pienikin toistuva käytös, jonka tulkitsemme välinpitämättömyydeksi tai loukkaukseksi itseämme kohtaan, voi käsittelemättömänä kasvaa sisällämme valtaisiin mittasuhteisiin.

Eräänä päivänä myrsky sitten puhkeaa. Usein raivon kohteena oleva lähimmäinen voi olla vilpittömän hämmästynyt toisen tunteiden voimasta. Hän ei ehkä ole aavistanut mitään olevan edes vialla, koska asianomainen on niin tehokkaasti peittänyt myrskyn kehityksen sisälleen.

Kunnioita kielteisten tunteiden sanomaa

Kielteisten tunteiden kieltäminen on vähintäänkin lyhytnäköistä. Paha mieli, huolestuneisuus, syyllisyys, pelko, loukkaantuminen ja monet muut kielteisten tunteiden olomuodot ovat viestejä omalta alitajunnaltasi. Ne eivät häivy, vaikka kuinka niitä piilottelisit ja vähättelisit. Sano itsellesi, että tunteesi ovat arvokkaita. Ole kiitollinen siitä, että kuulet sisäisiä viestejäsi. Pohdi niiden sanomaa.

Jos huokailet usein, kysy itseltäsi, mikä painaa mieltäsi ja mikä siihen olisi avuksi. Jos jännitys nipistää vatsaasi aina tietyissä tilanteissa, kysy mitä pelkäät. Herkisty hiljaisillekin sanomille. Vaaditko itseltäsi liikaa? Siksikö sinua niin ärsyttää, kun muut eivät tunnu tekevän riittävästi? Vaaditko muilta kohtuuttomia? Ehkäpä et ole edes ilmaissut selvästi mitä toivot. Muut ihmiset ovat harvoin ajatusten lukijoita.

Maailma on katsojan silmissä

Meillä jokaisella on aivan ainutlaatuinen, oma tapamme tarkastella maailmaa. Minun tapani voi olla hyvin toisenlainen kuin sinun. Sen oivaltaminen vähentää stressiä merkittävästi. Ei tarvitse odottaa toisilta samaa käytöstä kuin itseltään. Yksi kokee sateen kammottavana, toinen raikastavana. Siisteyskäsitykset vaihtelevat valtavasti ihmisestä toiseen. Myöhästyminen on hyvin yksilöllinen kokemus. Joku hermostuu kolmesta minuutista, toinen kahdesta tunnista.

Me näemme värit ja muodot yllättävän vaihtelevasti. Tutkimusten mukaan maailma on kerta kaikkiaan hämmentävän yksilöllinen kokemus. Ei ole mitään sellaista ilmiötä, jonka kaikki ihmiset kokisivat täsmälleen samanlaisena. Se, miten näemme ja koemme ihmiset ja tilanteet, on hyvin riippuvainen perinnöllisyydestä, lapsuudesta, ympäristöstä, kulttuuritaustasta ja omasta, ainutlaatuisesta persoonallisuudestamme. Suodatamme jokaisen kokemuksemme ihmeellisen monimutkaisen mielemme siivilän läpi. Se, mikä kanssaihmisellemme voi olla helppo ja mukava tilanne, voi sinulle olla erittäin stressaava tilanne. Esimerkiksi esiintyminen on joillekin ilo, toisille painajainen.

On elintärkeää oppia kunnioittamaan erilaisuuttamme. Silloin siedämme muiden kummallisuudet ja poikkeavat mielipiteet paljon paremmin. Stressikynnyksemme kasvaa merkittävästi.

Luovu uhrin viitasta

Miksi minulle aina käy näin? Kaikki on niin hirveän epäoikeudenmukaista! Ihmiset ovat sitten ilkeitä. Taas minun täytyy tehdä nämä työt. Kukaan ei koskaan auta minua. Tiesinhän, ettei tämä onnistuisi. Näin puhuu uhrilammas ja huokaa syvään. Hän sairastaa päänsärkyä, vatsavaivoja, migreeniä, reumaa tai jotain muuta. Hänellä on paha olla, koska maailma on hänen mielestään niin vihamielinen paikka elää. Uhrin viittaan on vaivatonta pujahtaa. Sen on tehnyt jokainen meistä lukemattomia kertoja. Saahan siitä palkinnoksi sääliä ja huomiota sekä ymmärrystä sille, ettei jaksa.

Se, mikä ensiksi vaikuttaa turvalliselta ja palkitsevalta roolilta, voi muuttua tukahduttavaksi vankilaksi. Uhri on uhri. Eihän uhri voi tilanteelleen mitään. Kurjuus jatkuu, usein jopa lisääntyy. Tosiasiassa sinä ja minä tiedämme, että meillä on omaan elämämme paljon enemmän valtaa kuin haluamme joskus edes tunnustaa. Uhrin rooli on useimmiten täysin vapaaehtoinen. Onneksi.
Kun heität uhrin viitan vesilinnuille, astut itse ulos vankilastasi. Et ole enää muiden pompoteltavana tai surkuteltavana. Havaitset, että ongelmatilanteet ovat hämmentävän usein itse kehiteltyjä oppimisen paikkoja. Eteenpäin pääsee se, joka kysyy itseltään: Mitä minä voin oppia tässä tilanteessa?

Vältä yleistyksiä

Kun yksi ruotsalainen on sinua kohtaan tyly, se ei tarkoita, että kaikki ruotsalaiset ovat tylyjä ja ylimielisiä. Jos myöhästyt bussista kerran, ei se tarkoita, että maailma on sinua vastaan. Vaikka miehesi olisi toistuvasti törppö, ei sekään tee maailman kaikkia miehiä törpöiksi. Negatiiviseen stressiin taipuvainen ihminen yleistää asian tai ihmisen koskemaan koko ajatusmaailmaa tai kansakuntaa. Hän lukee merkkejä vihamielisyydestä sielläkin missä niitä ei välttämättä ole.

Yleistäminen on helppo, joskin ajan oloon tuskallinen tapa välttää kohtaamasta todellisia tunteitaan. Jos menet lounaalle kasvissyöjä-ystäväsi kanssa ja huomautat hänelle ivallisesti, kun hän syö epäterveellisen leivoksen kanssasi jälkiruuaksi, ongelma on sinun ei hänen. Ehkäpä sinä tiedät sisimmässäsi, että sinun olisi hyödyllistä kohentaa ruokailutapojasi. Kadehdit mielessäsi ystävääsi, joka on jo ensi askeleensa ottanut. Tunnet kuitenkin vääristynyttä tyytyväisyyttä siitä, ettei hänkään ole vielä päässyt täydellisyyteen vaan ''sortuu'' leivokseen.

Tämä antaa sinulle hyvän syyn olla syömättä terveellisemmin. Eihän siihen pysty ystäväsikään, ajattelet. Ihanteesi ei ole täydellinen, joten sinun ei kannata edes pyrkiä parempaan, järkeilet. Tällainen ajattelu on yllättävän tavallista. Yleistäessämme löydämme tekosyitä luutuneille käsityksillemme ja tavoillemme. Se pönkittää vääränlaista turvallisuudentunnetta ja muutosvastaisuutta sisällämme. Se pitää meidät ikävästi seisovassa vedessä, sen sijaan että seilaisimme muutoksen kirkkaassa joessa.

Unohda sana PITÄISI

Maailma on pullollaan asioita, jotka pitäisi ihan ehdottomasti hoitaa. Ja vieläpä mahdollisimman pian. Niin kuin esimerkiksi nälänhätä, sodat ja sairaudet. Kotonakin on hirmuinen määrä hommia, jotka pitäisi saada kuntoon. Pitäisi myös laihduttaa, kuntoilla ja syödä terveellisesti. Pitäisi huutaa lapsille vähemmän. Ihan totta ehdottomasti pitäisi ajatella myönteisesti, mieluiten aina!

Huh, huh. Ihan ahdisti kirjoittaa nuo edelliset rivit. Eikä pidä! tekisi mieli huutaa takaisin. Pitäisi sana pitäisi kyllä hävittää. Se on itsessään voimia vievä ja kalvavaa stressiä aiheuttava. Tuhoa se sanavarastostasi. Et tule kaipaamaan sitä lainkaan.

Asiat paperille ei aivoihin

Tee kerrankin kunnon lista kaikista pitäisi-tehdä --hommistasi. Laita listaan ihan kaikki kellarin raivauksesta anopille soittoon saakka. Muista kirjata ylös sekä lyhyen että pitkän tähtäimen pitäisi-jutut. Sitten mieti, mitä tekisit, jos sinulla olisi yhtäkkiä vain vuosi elämästäsi jäljellä. Mitä haluaisit ehdottomasti tehdä? Mitä ilman voisit ihan hyvin olla?

Ota lista uudelleen eteesi ja pyyhi tarpeettomat asiat pois. Lisää ensimmäiseksi kaikkein tärkeimmät asiat, kuten esimerkiksi ihmissuhteet. Listasi lyheni, vai mitä? Se mikä on paperille, ei rassaa aivoja eikä yöunta. Asioiden tärkeysjärjestys on hyvä palauttaa mieliin vähintään kerran kuussa. Elämä on liian arvokas kulutettavan turhiin hommiin.

Aikataulu venyttää aikaa

Oman mielenterveytesi ja elämänilosi takia kannattaa opetella järkevien aikataulujen tekeminen. Älä anna hommien kieppua mielessäsi sekamelskana. Se on varma tapa kohottaa stressilukemiasi. Tee aina väljempi aikataulu kuin mielesi tekisi. Aivan kuten musiikki syntyy nuottien ja niiden väliin jäävän hiljaisuuden kokonaisuudesta, syntyy hieno elämä tauoista ja hiljentymisistä. Pidä aikataulusi tavoitteista kiinni niin hyvin kuin se onnistuu. Jos se ei onnistu, laadi uusi. Kokemuksen pitäisi opettaa sinulle realismia. Jos huomaat olevasi enemmän kuin usein jäljessä aikatauluista, on vain tervettä järkeä tehdä uudelleenarvio.

Mitä ilmeisemmin sinä tai joku muu arvioi ajankäyttösi pieleen. Ethän anna tilanteen jatkua pitkään näin. Se on ahdistavaa ja kuluttavaa. Jos tekemisesi koskee muita ihmisiä, pidä heidät ajan tasalla. Jo olet myöhässä, ilmoita siitä asianosaisille välittömästi. Kauemmaksi lykätyt, hankalat puhelinsoitot kuormittavat mieltä, kuten jokainen hyvin tietää. Kun tuntuu, että syliisi on kaatunut tai kaatumaisillaan miljoona asiaa, ja aika tuntuu loppuvan, sulje silmäsi ja toista seuraavia lauseita. Tulet hämmästymään hyvistä vaikutuksista.
Maailmankaikkeus on ikuinen. Minulla on kaikki tarvittava aika. Kiirettä ei ole.

Ravistele menneisyys harteiltasi

Tutkimusten mukaan hermostumme ja ahdistumme samantyyppisistä asioista yhä uudelleen. Erään kokeen mukaan päivittäisistä, noin 50 000 ajatuksesta 90 prosenttia on samoja kuin edellisenä päivänä. Ja sitä edellisenä...

Valitettavasti tutkimukset kertovat myös karua kieltään siitä, että suuri osa näistä toistuvista mielikuvista ja ajatuksen hattaroista päässämme ovat kielteisiä. Vatvomme samoja ongelmia päässämme toistona kuin rikkimennyttä levyä konsanaan. Syytämme itseämme tai muita ikävistä tapahtumista. Kadumme tai kannamme kaunaa. Murehdimme ja märehdimme mennyttä. Kuinka helposti unohtuukaan se, että olemme oman ajatustoimintamme, tunteittemme ja reaktioittemme seremoniamestareita.

Kuka päättää minkälaisia filmejä päässäsi näytetään? Kuka valitsee katsovansa sadannenkolmannenkymmenennen kerran ikävää tapahtumaa edelliseltä viikolta tai sitä kun poikaystävä jätti tai sukulainen loukkasi? Sinä. Sinä voit valita parempi filmejä ja heittää huonot pois. Elämme mielessämme ja tunteissamme menneissä tapahtumissa, ja näin estymme kokemasta nykyhetkeä sellaisena kuin se on. Uutena ja raikkaana. Väritämme sen liian helposti menneisyyden synkin sävyin. Jokaisella meistä on menneisyytemme ja eilisemme. Jokainen on myös tehnyt enemmän tai vähemmän virheitä. Jopa eilen. Jos haluat olla kuin kärpänen liimapaperissa rimpuilemassa, juutu virheisiisi. Jos haluat kehittyä ihmisenä ja olla iloksi itsellesi ja muille, ota oppia menneisyydestä. Älä elä siinä.

Vapaudu syyllisyydestä

Ota yhteyttäinfo@namaste.fi www.valmennusmaailma.fi Tulosta sivu