MARIKAN TUNNEKOULU
Ota tunteittesi viisaus käyttöön!
Tavoitteeni on jakaa kanssasi napakoita käytännön työkaluja parempaan elämään.
Lähtökohtani: tunteet, kielteisetkin, ovat meidän parhaita ystäviämme, kunhan
opimme tulkitsemaan niiden sanoman. Tunteet ovat kuin erittäin taitava
navigaattori, joka oikein käytettynä ohjaa meitä askel askeleelta sinne, minne
toivomme pääsevämme.
Jotta suunnistaisimme mahdollisimman viisaasti elämämme läpi, ottakaamme oppia
huippusuunnistajista. He osaavat lukea karttoja ja luonnon muuttuvia
olosuhteita taitavasti. Meidän on opittava ’lukemaan’ tunteitamme. Ja
muuttamaan niitä myönteisemmiksi. Se todella kannattaa, sillä haluammehan
kaikki yhtä asiaa; olla aidosti onnellisempia.
Unohdamme arjen hässäkässä, että meillä on sisäinen viisaus, joka pyrkii kohti
parempaa oloa. Tunteet kertovat, mihin suuntaan kannattaa kääntyä. Huonolta
tuntuvat, ns. kielteiset tunteet ovat siis kutsu tarkistaa suunta. Ei muuta.
Mutta osa meistä liioittelee tunteita, osa piilottelee, osa jäädyttää ne ja me
loput teemme niistä päivittäistä pyttipannua.
Tunteita edeltää aina ajatus. Emme usein ole siitä tietoisia ja siksi toistamme
päivästä toiseen ajatusmalleja, joista seuraa aina tiettyjä tunteita. Ikään
kuin koulutamme itsemme reagoimaan tietyllä tavalla, vaikka se ei
välttämättä tuntuisi hyvältä. Esimerkiksi; katsot peiliin ja ajattelet, että et
ole riittävän hoikka. Ajatuksesta tulee heti kurja olo. Olet ehkä harjoitellut
tätä ajatus-tunne-ketjua jo vuosia. Se on vakiintunut ja kasvanut sisälläsi ja
muuntunut yksittäisestä ajatuksesta itseinhon rampauttavaksi tunteeksi.
Ellemme opi
tunnistamaan ajatus-tunne-ketjuamme, vedämme puoleemme ja aktivoimme
tietämättämme tarpeettoman kurjaa oloa päivästä toiseen. Emme osaa kääntää
tunne-ohjaustamme hyväksemme.
Tutkimusten
mukaan vedämme puoleemme niitä asioita, joihin kiinnitämme eniten huomiota
ja joita ajattelemme paljon. Tiedäthän, kun ajattelet ostavasi tietyn merkkisen
auton, näet yhtäkkiä niitä joka paikassa. Se mihin keskitymme mielessämme,
lisääntyy. Se mihin kohdistan eniten tunteitani, vahvistuu elämässäni. Tämä
pätee niin myönteisiin kuin kielteisiin asioihin.
Ajatus on
joko myönteinen tai kielteinen. Se aiheuttaa minussa joko hyvältä tai huonolta
tuntuvia tunteita. Olen kuin radioasema, joka lähettää tiettyä ohjelmaa ja
vedän puoleeni samalla taajuudelle virittyviä ihmisiä ja asioita.
Uusimpien
käyttäytymistieteellisten tutkimusten mukaan esimerkiksi valittaminen
lisää valittamisen aiheita. Kateus lisää kateuden syitä. Epäluulo lisää syitä
tuntea epäluuloa. Vastaavasti myönteiset tunteet kertautuvat. Niiden on
osoitettu lisäävän hyvää oloa ja onnistumisen mahdollisuuksia elämässämme. Eli
onnellisuuden tunne lisää onnellisuutta. Vaurauden tunne lisää vaurautta.
Hyväksyntäni lisää hyväksytyksi tuloa. Tunne siitä, että olen onnekas, lisää
mahdollisuuksiani onnistua. Jokainen meistä voi oppia tietoisesti lisäämään
aidosti hyödyllisiä myönteisiä tunteita. Odottamalla muiden tai maailman
muuttumista niitä ei tule lisää.
Seuraavan kymmenen päivän ajan tiivistän sen, minkä tiedän omassa elämässäni
lisänneen merkittävästi kykyäni valita paremmalta tuntuvia tunteita.
Olennaisinta
on oppia ensiksi tulemaan tietoiseksi siitä, miltä meistä tuntuu. Se ei aina
ole niin helppoa ja edellyttää harjoittelua. Meidän on opittava tunnistamaan
omat ajatus-tunne-ketjumme, jotta voimme käyttää niitä oppaanamme oikean
suunnan valinnassa.
Huomenna
puhumme tunnetarinoistamme. Tarjoan sinulle kiinnostavia harjoituksia!
Innostunein
terveisin, Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 2/10
Mikä on sinun päivittäinen tunnesaldosi?
Eilen
aamulla kaadoin murot, mustikat, viherjauhon ja monet muut aamumössööni
kuuluvat ainekset lattialle. Sitten löin pääni jääkaapin oveen, joka oli auki
vaikka sen tietenkin pitäisi olla kiinni. Nettiyhteyteni reistaili ja
jonotusmusiikki asiakaspalveluun tuntui kidutukselta siinä vaiheessa kun
odotusta oli kestänyt ikuisuuden.
Siis aika
tavallinen päivän alku, vai mitä? Ei mitään ihmeellisen kauheaa eikä mitään
erityisen hurmaavaa. Mutta minua harmitti kaikki. Päivä vaikutti ankealta.
Miltä minusta tuntui puoleen päivään mennessä? Yllättävän myönteiseltä. Jopa
aika toiveikkaalta. Se oli valinta, jonka tein onneksi, vaikkakin
vaivalloisesti, klo 10. Olinhan lupautunut osallistua tähän tunnekouluun...
Valintani perustui vankkaan tieteelliseen todistusaineistoon; mitä myönteisempi
olen, sitä selkeämpää on ajatteluni, terveyteni kohenee ja löydän ratkaisuja
ongelmiini. Myönteisyys ei todellakaan ole turha tavoite.
Vaikka en aina haluaisi sitä myöntää, niin tiedän, että minä ja vain minä
päätän miltä minusta tuntuu. Minä olen vastuussa tunteistani. Onneksi. Kun
keskityn päättäväisesti parantamaan mielialaani, olen kääntynyt toimivalle
reitille.
Istuin alas, hengitin syvään ja rauhallisesti parin minuutin ajan. Rauhoituin
sen verran, että aamuni alkoi vähän huvittaa. Olihan koiranikin saanut
ylimääräisen aamiaisen. Päätin ihan oikeasti, että nyt elän niin kuin opetan.
Se alkaa TILANNEKARTOITUKSELLA:
1.
Ensimmäinen askel on ehdoton rehellisyys. Sillä sitä mitä ei tunnista, ei voi
muuttaa. Olenko suurimman osan päivästä myönteinen vai kielteinen? Luulenko
olevani päivänpaisteisempi kuin todellisuudessa olen? Uskallanko kysyä
läheisiltäni, olenko yleisesti ottaen leppoisaa vai kireää seuraa? Olenko
tiukkapipoisempi kuin haluaisin olla? Otanko itseni liian vakavasti? Osaanko
olla kiltti, kannustava ja kunnioittava vai vaadinko sitä vain muilta?
Luulisi,
että oma myönteisyys on helposti arvioitavissa sen perusteella, miltä tuntuu
päivän mittaan. Mutta useimmat meistä ovat kuin robotteja, emmekä kiinnitä
juuri huomiota siihen, millaisissa tunnelmissa siirrymme aamusta päivään ja
iltaan. Reagoimme läheisiimme myös monasti kuin automaattiohjauksella;
vastaamme puolisollemme epäystävällisesti ja lapsille tiuskimme ihan pelkkää
väsymystämme. Ystävällisyys on kortilla. Myös itseämme kohtaan.
Vaatii
rohkeutta kysyä itseltään illalla päivän tunnesaldoa. Menikö miinuksen puolelle
vai pystyinkö pysyttelemään myönteisyyden paremmalla puolella? Kannustan
rehellisyyteen, vaikka minua se on kirpaissut monta kertaa pahan kerran. Mutta
vain tunnustamalla ja tunnistamalla missä olen, olen päässyt eteenpäin
myönteisyyden polulla. Se todella kannattaa.
Onnelliset
ihmiset eivät ole aina onnellisia. Ja heilläkin murot putoavat välillä
lattialle. Mutta he tekevät päivän mittaan monia valintoja suhtautua asioihin
viisaasti. Mitä hyvää tästä seuraa? Mitä voin tästä oppia? Miten voin tehdä
tilanteesta valoisamman? Onko tällä ihan oikeasti merkitystä vuoden kuluttua?
Minä ainakin haluan olla onnellisempi.
2. Jos emme
tunnista, miltä meistä oikeasti tuntuu hetki hetkeltä, emme pysty tekemään
viisaita korjausliikkeitä paremmalta tuntuvaa tunnetta kohti. Tämä
tunnistaminen on kiinnostava tapahtumaketju ja paneudumme siihen tulevina
päivinä tarkemmin. Tässä vaiheessa on olennaista, että alamme huomata
suhtaudummeko asioihin, muihin ihmisiin ja itseemme pääosin myönteisesti vai
kielteisesti.
Jos olemme
itsellemme rehellisiä, ero on aika selvä. Jos suhtaudun myönteisesti, oloni on
virkeä ja ainakin toiveikas. Jos taas pääosaa esittävät ns. kielteiset tunteet,
olen todennäköisesti joko pahalla päällä, epäileväinen, väsynyt, kiukkuinen,
kateellinen tai muuten vain maani myynyt. Syystä tai syyttä. Minä valitsin
tyytyväisyyden.
Loppupäiväni
olikin sitten huomattavasti parempi. Kun muutin omaa sävellajiani, niin linnut
ulkona alkoivat laulaa vieläkin kauniimmin. Muistin tarinan onnellisesta
naisesta, joka aina lauloi tehdessään työtään. Häneltä kysyttiin usein, miksi
häntä niin laulatti, mitä hyvää oli tapahtunut. Nainen vastasi aina " En
minä laula siksi, että olen onnellinen. Olen onnellinen siksi, että
laulan."
Kiitos kun osallistut TUNNEKOULUUN!
Valoisin terveisin,
Marika
MARIKAN TUNNEKOULU OSA 3/10
4 ASKELTA TUNNEVIISAUTEEN – kokeilu kannattaa!
Aitoa
TUNNEVIISAUTTA on osata suhtautua mihin tahansa tapahtumaan mahdollisimman
myönteisesti. Se ei tarkoita sitä, että hihkuisin ilosta, kun raavin autoni
kyljen betonipylvääseen (muutama viikko sitten!), puhumattakaan siitä, että
iloitsisin omasta tai jonkun muun sairaudesta, rahattomuudesta,
parisuhde-ongelmista tms. Tunneviisautta on kyky olla mahdollisimman rehellinen
omalle tunteelleen hetkessä (lue eilinen tunnekoulu 2/10) ja sitten kääntää
tilanne mahdollisimman hyväksi, mahdollisimman nopeasti.
Luettuani
kymmeniä uusia tutkimuksia ajatusten ja tunteiden vaikutuksesta
toimintakykyyni, tiedän liian hyvin, että minulla ei ole varaa jäädä puhisemaan
elämän epäoikeudenmukaisuutta tai toisten törppöyttä. Silti kielteisyyden
kierre on houkuttelevan helppo. Se on kuin paljon tallattu polku metsässä.
Valittamista ei tarvitse harjoitella. Sen me osaamme kaikki.
Monet meistä
ovat oppineet huomaamattaan herkuttelemaan sillä kuinka huonosti asiat ovat.
Olemme yksilöinä ja yhteisöinä (varsinkin työyhteisöinä!) hämmentävän
ongelmakeskeisiä. Se on ymmärrettävä, mutta todistetusti toimimaton
strategia parempaan tulevaisuuteen.
Uusimpien
tutkimusten mukaan asia on näin; mitä enemmän mietimme ja puhumme ikävästä
asiasta, sitä huonommin löydämme hyviä ratkaisuja! Negatiivisuus ruokkii itse
itseään. Se myös estää meitä huomaamasta kaiken sen, mikä on jo kunnossa.
Huomio niihin antaisi meille voimavaroja ratkaista ongelmia. Myönteinen
ratkaisukeskeisyys on viisasta. Se toimii ehdottomasti paremmin kuin kielteinen
ongelmakeskeisyys.
Olennainen
kysymys onkin; MITEN VOIN KÄÄNTÄÄ TUNTEENI PAREMMAKSI, JOTTA VOISIN TEHDÄ MINUA
VAIVAAVALLE ASIALLE JOTAIN MYÖNTEISTÄ?
TUNNEVIISAUDEN
4 H-ASKELTA
1.Huomaa
ns. kielteinen tunne. Tunteiden tehtävä on tulla tunnetuksi. Ei peitetyksi, torjutuksi,
liioitelluksi tai paheksutuksi. Esimerkiksi; Nyt vähän hermostuttaa.
Mielenkiintoista. Otanpa siitä vähän selvää.
2.Hyväksy epämieluisakin tunne. Esimerkiksi:
Hyvä kun pysähdyin huomaamaan hermostukseni. Se on arvokas viesti minulle.
Kiitos!
3. Halu
päästää irti ikävästä tunteesta. Tee voimaannuttava päätös, että haluat astetta
paremman olon. Esimerkiksi: Haluan rauhoittua hieman, vaikka tekisi mieli
piilottaa/peittää/paisutella/puhua asiasta).
4. Hengitä ja hymyile hetki.
Otat yhden askeleen kohti pikkuisen paremmalta tuntuvaa tulkintaa tilanteesta.
Siihen riittää muutama syvä hengähdys, pieni hyväksyvä hymy itsellesi ja
terve ajatus: Tästä seuraa jotain hyvää. Ja kaikki järjestyy!
Nyt oletkin paljon paremmassa tunnetilassa minkä tahansa ongelman
ratkaisussa.
HARJOITUS
Kun
seuraavan kerran huomaat harmistuvasi, hermostuvasi, ahdistuvasi, suuttuvasi
tai vaikkapa vain epäileväsi jotain, malta pysähtyä hetki.
Käy läpi
yllä olevat TUNNEVIISAUDEN neljä askelta. Anna niille mahdollisuus. Ylläty
myönteisesti. Harjoittele lisää. Yllätyt vieläkin myönteisemmin.
Se on muuten
aika hauskaa, kun huomaa esimerkiksi kiukun laantuvan, kun kehuu itseään siitä,
että osaa tuntea kiukkua!
Kiitos kun
osallistut TUNNEKOULUUMME,
Huomenna jatkamme!
Oikein tunneviisasta päivää Sinulle,
Marika
MARIKAN
TUNNEKOULU OSA 4/10
SANAT
MUUTTAVAT TODELLISUUTTAMME- valitse ne huolellisesti!
Tapasin
hississä tutun. Hän näytti kärsivältä ja tervehdyksenä toimi huudahdus: KOKO
päiväni on TÄYSIN pilalla!" Syyksi ilmeni katkennut kynsi. Kello oli noin
9.00. Hmm. Hänellä taisi olla pitkä ja huono päivä edessään. Tänään keskitymme
siihen, miten sanavalintamme vaikuttavat meihin itseemme.
HYVILLÄ SANAVALINNOILLA MUUTAMME SISÄISEN JA ULKOISEN
TODELLISUUTEMME MIELLYTTÄVÄMMÄKSI.
Sanojen ja
tunteiden välillä on tutkitusti tiukka linkki. Jokapäiväiset sanavalintamme
värittävät ajatukset tunnelatauksella. Ne tekevät niistä joko myönteisiä
tai kielteisiä tunteita. Tavallinen esimerkki lienee sanapari haaste ja
ongelma. Tai: En varmaan pysty. Pystyn varmasti. Näiden kahden lauseen välillä
on valtava toiminnallinen ero, joka on mitattavissa joka lihasten
heikkenemisessä ( en varmaan pysty) tai vahvistumisessa (pystyn varmasti).
Sanavalinnat
ja toiminnasta saadut tulokset ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Monissa
kokeissa on esimerkiksi huomattu, että kannustava palaute parantaa
suorituskykyä mitattavasti. Vastaavasti vähättely huonontaa mitä tahansa
suoritusta, olkoon se urheilussa, työssä tai vaikkapa painonpudotuksessa.
Tulosten kannalta on sama onko kannustaja tai vähättelijä ihminen itse vai joku
toinen.
Meillä ei
ole varaa olla huolimaton sanojemme suhteen. Sisimpämme ja muut kuulevat
sanavalintamme ja ottavat ne täysin tosissaan. Esimerkiksi aina ja ei
koskaan ovat ilmaisuja, joita kannattaa käyttää varovaisesti. Negatiivisten
asioiden sanallinen liioittelu on tavallista, mutta haitallista. Ei todellakaan
kannata sanoa olevansa kuoleman väsynyt, jos hieman raukaisee. Kynnen
katkeaminen ei pilaa koko päivää, ellei koko päivän hoe, että se pilaa
koko päivän. Liioitellun negatiiviset sanat antavat meille itsellemme vääriä viestejä.
Tunne-elämämme ja kehokin reagoi kielteisesti. Se lisää pahaa oloa. Sanat
voivat stressata tai rauhoittaa, sairastuttaa tai parantaa.
TUNNEVIISAUDEN
KULMAKIVI MUODOSTUU MYÖNTEISISTÄ SANOISTA
Se
edellyttää ensinnäkin tietoisuutta siitä, millaisia sanoja me puhumme
itsellemme päässämme. Tai mitä sanoja suosimme päivittäisessä
kanssakäymisessämme . Mutta olemme yllättävän epätietoisia omasta
kielenkäytöstämme. Olemme tottuneet ilmaisemaan asioita omalla, yksilöllisellä
tavallamme, mutta harvemmin sitä tulee kyseenalaistettua.
Suosittelen
yksinkertaista mutta hämmentävän tarkkaa tutkimusmenetelmää; kysy läheisiltäsi,
mitä sanoja käytät usein. Tulet hämmästymään kuinka hyvin he ovat
kuulleet toistosi!Todennäköisesti itsekin huomaat joitakin kestosuosikkeja.
Tärkeintä on tässä vaiheessa tulla tietoiseksi ns. kielteisistä sanoista eli
sellaisista, jotka muuttavat tunnekokemuksesi epämieluisaksi.
Seuraava
harjoitus kartoittaa sitä, liioitteletko vai latistatko kokemuksiasi
sanallisesti. Ymmärrettävästi kannattaa suurennella myönteisiä tapahtumia ja
sanallisesti pienentää huonoja tapahtumia. Tunteemme kiittävät siitä!
HARJOITUS
1) Mieti
kolmesta viiteen sanaa, jotka hallitsevat sanastoasi silloin kun jotain
mieluisaa, ihanaa, kivaa, mukavaa tms. tapahtuu. Osaatko iloita kun on sen
aika? Ihan ok - latistaa ja vähättely vie myönteisyydeltä terän.
2) Mieti
kolmesta viiteen sanaa, jotka hallitsevat sanastoasi silloin kun jotain
ikävää, tylsää, epämieluisaa , harmittavaa tms. tapahtuu. Ethän lisää
bensaa jo roihuavaan tuleen käyttämällä tarpeettoman dramaattisia sanoja?
Sanat
muuttavat todellisuutta. Minkä todellisuuden sinä haluat?
SANAT OVAT
ENERGIAA. KÄYTTÄKÄÄMME NIITÄ VIISAASTI.
Kiitos kun
osallistut TUNNEKOULUUMME!
Ystävyydellä,
Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 5/10
MILLAISIA TUNTEITA SINUN KÄYTÖSOHJEESI HERÄTTÄVÄT?
Mikä on
sopivaa? Mikä ei? Mitä on hyvä tehdä enemmän? Mitä vähemmän? Mikä on oikein ja
mikä väärin? Meillä kaikilla on sisällämme kirjava kokoelma sääntöjä.
Niistä
muodostuu meidän ikioma sääntökirjamme, josta emme useinkaan ole niin kovin
tietoisia. Näihin sääntöihin on latautunut paljon tunteita, jotka säätelevät
meidän iloamme ja hyvää oloamme. Saattaa olla viisasta tarkistaa näistä
säännöistä muutama. Olo voi kummasti keventyä.
Monet
yksilöllisistä säännöistämme ovat kotoisin vanhemmiltamme. Osa liittyy meidän
persoonallisuustyyppiimme. Joitakin olemme omaksuneet jossain vaiheessa
elämäämme, esimerkiksi jonkun vaikuttavan kokemuksen jälkeen.
Harva meistä
on asettanut omia sisäisiä käytösohjeitaan missään vaiheessa kyseenalaisiksi.
Kannattaisi. Sillä osa niistä palvelee meitä loistavasti, osa ei. Omalta
isältäni olen kuullut pienestä pitäen, että kaunis ilma voi olla kesän
viimeinen kaunis päivä. Vieläkin stressaannun, jos en pääse ulos kun aurinko
paistaa. Tämä on aika harmiton sääntö, mutta huonompiakin minulla on; täytyy
jaksaa joka päivä liikkua. Kun teloin jalkani, tajusin kuinka rajoittava tämä
sääntöni on.
Joustavuus
on tunneviisautta. Monet
sisäisistä säännöistämme ovat tarpeettoman rajoittavia. Niistä on hyötyä
silloin tällöin, mutta pakollisina niistä tulee ahdistavia ja elämää
kutistavia. Joku kertoi, että hänen päivänsä onnistuminen on kiinni
siitä, että lapset eivät ole jättäneet eteiseen kenkiään hujan hajalle. Toinen
sanoi, että hän hermostuu täysin, jos muut autoilijat eivät ole kohteliaita.
Moni menettää malttinsa, jos lauantai-siivous jää väliin. Ystäväni ei kestä
sitä, että lehdissä on huonoa suomenkieltä. Hän todella ärsyyntyy siitä.
Verenpainelääkkeet on onneksi keksitty...
Säännöt
voivat joko tuoda elämäämme hyvää oloa tai tuskaa. Mitä tunnelatautuneempia ne
ovat, sitä parempi niitä on tarkastella. Ota selvää omista säännöistäsi ja
katso tarkkaan, mitkä niistä palvelevat Sinua, mitkä eivät. Ihmissuhteissa liian
tiukat ja toisistaan poikkeavat säännöt ovat tavallisin riitojen ja pahan olon
aiheuttaja. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä puolisonsa näkymättömiä sääntöjä
ennen kuin törmää niihin kuin tiiliseinään.
HARJOITUS:
Miten tunnistaa säännön? Tarkkaile itseäsi, ajatuksiasi ja
kielenkäyttöäsi.
Kiinnitä huomiota niihin asioihin, joihin liitätä seuraavanlaisia
tunnelatauksia:
1. MINUN / KAIKKIEN TÄYTYY TEHDÄ TAI TOIMIA NÄIN
KOSKA...
2. MINUN JA MUITTEN PITÄISI EHDOTTOMASTI, KOSKA...
3. MINUN/ MUIDEN PITÄÄ AINA TAI EI KOSKAAAN...
4. EN SAA, MUUT EIVÄT SAA...
Näistä
ehdottomuuksista kiristyy pipo ja hartiat jumiutuvat. Elämä ei kerta
kaikkiaan ole näin mustavalkoista. Ja kuten viisas henkinen opettaja Byron
Katie sanoo: oletko aivan varma, että mitä sanot on täysin totta?
Ihmisyyteen
kuuluu sisäänrakennettu eettinen koodi oikeasta ja väärästä. Se on kuitenkin
varsin suppea lista. Siihen ei varmaankaan kuulu se, ettei aviopuoliso
saa ikinä syödä sängyssä, kassarouvan tulee aina hymyillä sinulle ja
vaaleanpunainen on väärä väri hautajaisiin.
Olkaamme
siis joustavia ja silti lujia. Kyseenalaistakaamme sitä, mikä ei enää palvele
meitä. Leikkikäämme lähimmäistemme kanssa sääntöjen paljastus-leikkiä. Naurua
tästä leikistä riittää runsain mitoin!
Lämmöllä ja
vähemmillä säännöillä,
Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 6/10
PIENIN ASKELIN PÄÄSEE PITKÄLLE – ONNELLISUUTEENKIN!
Onnellisuudesta
on puhuttu viime vuosina enemmän kuin varmaankin koko ihmiskunnan historian
aikana. Katselen tätä kirjoittaessani viereistä kirjahyllyäni. Siellä on
nopeasti laskien yli neljäkymmentä enemmän tai vähemmän tieteellisiin
tutkimuksiin perustuvia kirjoja onnesta, positiivisuudesta, ilosta,
kiitollisuudesta ja hyvyydestä.
Onnellisuudesta
on tullut suosittu aihe. Onneksi!
Mutta
vähemmästäkin miettii, miten sinne Onnelaan pääsee, jos on kurja olo.
Varsinkin, jos et ole peruspositiivinen, kuten en ole minäkään. Osa väestöstä,
ärsyttävää kyllä, on. Olen oppinut pikkuhiljaa hyväksymään sen, että tie
onnellisempaan elämään on jatkuvia valintoja., joita saan ja joudun tekemään
koko ajan. Hetkestä toiseen, päivästä toiseen. Ja loppujen lopuksi ainoastaan
ihminen itse tietää, mitä onni hänelle on. Se on tunne, kuten rakastuminen,
jonka varmasti tunnistaa, kun se iskee!
Vuori on
raskas valloittaa, jos koko ajan keskittyy miettimään kuinka korkealla huippu
on ja kuinka monta tuhatta askelta tarvitsee vielä taivaltaa sen
saavuttamiseksi. Mutta pitkälläkin olevaan tavoitteeseen pääsee mukavasti ja
mahdollisimman vaivattomasti ottamalla kaikessa rauhassa yhden askeleen
kerrallaan. On arvokasta oppia pilkkomaan isoja juttuja pienemmiksi
kokonaisuuksiksi. Näin on onnellisuudenkin kanssa.
Tunteiden
vuorella on hyvin erilaisia tunteita. Huipun hurmioon ei yleensä pääse
masennuksen kuopasta yhdellä loikalla. On oltava itseään kohtaan armollinen.
Aloitettava matka sieltä missä on. Se on sitä, mistä puhuin aivan TUNNEKOULUMME
alussa. On oltava rehellinen sille, miltä tuntuu juuri nyt. On opittava
tunnistamaan omat tunnetilansa siirtämättä niitä muitten niskoille. On vain
hiljennyttävä sen verran, että edes osaa määritellä minkä näköisen tunteen
kanssa ollaan tekemisissä. Tunteiden tehtävä on tulla tunnetuksi. Ja
hyväksytyksi tärkeänä viestinä itseltämme.Ja sitten seuraa se olennainen, mutta
usein yli jätetty kohta;
On valittava
VÄHÄN PAREMMALTA TUNTUVA TUNNE. SE RIITTÄÄ!
Seuraavassa
taulukossa näet yhdenlaisen tunneasteikon. Toivon, että siitä on sinulle apua PAREMPAA
TUNNETILAA tavoitellessasi. Voit kokeilla loikkia ylöspäin, mutta oma
kokemukseni on se, että hitaasti ja varmasti hyvä tulee.
Tunneasteikolla
ylös- ja alaspäin meno on valitsemistamme ajatuksista kiinni.
Eli
ajatuksia seuraa tunteet. Ja tunteet ruokkivat ajatuksia.
Menemme
luonnollisesti päivän mittaan edestakaisin tätä tunneasteikkoa, mutta
toivottavasti pääsemme pikkuhiljaa jonnekin seiskan tuntumaan, jossa
toiveikkuus alkaa hiipiä mieleen. TOIVO on hieno tunne. Se vie ylöspäin!
HARJOITUS
Sanat
merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Pyri löytämään tunnetilasi ‘sisältö' ja
suhde lähimpiin tunnetiloihin. Tunnustele sisälläsi, miltä tunne oikeasti
tuntuu -paremmalta vai huonommalta? Mieti, mikä tunne tuntuu hieman paremmalta
kuin nykyinen tunnetilasi.
Se on
tärkeämpää kuin täsmällinen sana. Etene pienin askelin. Ylöspäin.
Olennaista
on osata löytää ja vahvistaa tunne, joka tuntuu aina askelta paremmalta ja
voimaannuttavammalta kuin edellinen tunnetila. Tätä harjoittelemme läpi elämän.
Kaikki
tunteet ovat yhtä hyväksyttäviä, eli älä tuomitse omia ns. kielteisiä tunteita.
Näin pääset
vikkelämmin paremmalta tuntuviin tunnetiloihin. Eli joskus tie vaikkapa
msennuksesta edellyttää hetkellistä raivon tunnetta. Näin saamme
ravisteltua voimattomuuden tunteen itsestämme. Sitten olemmekin valmiita
kiipeämään ylöspäin vähemmän latautuneisiin tunteisiin.
TUNNEASTEIKKO
(muokattu versio kirjasta; Esther and Jerry Hicks, The Astonishing Power of
Emotions, Hay House 2008)
1.
ILO, VAPAUS, RAKKAUS, ARVOSTUS
2.
INTOHIMO, RIEMU
3.
INNOSTUS, ONNELLISUUS, SISÄINEN RAUHA
4.
USKO, MYÖNTEINEN ODOTUS, VARMUUS
5.
OPTIMISMI, ITSELUOTTAMUS
6.
TOIVEIKKUUS, LOHDULLINEN OLO, KIINTYMYS
7.
TYYTYVÄISYYS, KAIKKI IHAN OK
8.
TYLSISTYMINEN, IHAN SAMA...
9.
PESSIMISMI, EI TÄSTÄ KUITENKAAN MITÄÄN TULE...
10.TURHAUTUMINEN,
ÄRSYYNTYMINEN, KÄRSIMÄTTÖMYYS
11.YLIKUORMITUS,
STRESSI, HETKELLINEN TOIVOTTOMUUS
12.PETTYMYS,
HÄMMENNYS
13.EPÄILY,
USKON PUUTE
14.HUOLESTYMINEN
15.SYYTTELY,
PAHEKSUNTA
16.LUOVUTTANUT
OLO, PERIKSI ANTAMINEN, LANNISTUMINEN
17.SUUTTUMUS,
LOUKKAANTUMINEN
18.KOSTO
19.RAIVO,
VIHA, KATKERUUS
20.KATEUS,
TUNNE, ETTÄ KAIKILLA MUILLA ON ENEMMÄN
21.EPÄVARMUUS,
SYYLLISYYS, ARVOTTOMUUS, ITSENSÄ SYYTTELY
22.PELKO,
SURU, MASENNUS, EPÄTOIVO, VOIMATTOMUUS
Kiitos kun
saan jakaa kanssasi minulle tärkeitä ajatuksia, Itselleni tämä tunneasteikko on
ollut käänteentekevän hyödyllinen. Käytän sitä paljon kursseillamme ja tiedän,
että sen avulla moni meistä on tehnyt todellisia läpimurtoja.
Ystävyydellä,
Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 7/10
KERRO TOIVEIKKAITA TARINOITA- NE TOTEUTTAVAT ITSEÄÄN!
"Kiinnitä
huomiota siihen mihin kiinnität huomiosi!"
Tämä viisaus
on kaikunut korvissani vuosien ajan kun olen opettanut niinkin erilaisia
asioita kuin intuitiota, itsetuntemusta, persoonallisuustyylejä tai
stressinhallintaa. Sillä se, mihin me keskitymme, lisääntyy, kasvaa ja
voimistuu elämässämme. Tavalla tai toisella. Viisas keskittyy siihen, minkä
haluaa kasvavan.
Viime aikoina positiivisen psykologian yksi ydinsanoma on alkanut levitä
hienolla tavalla; Puhu siitä, minkä haluat tapahtuvan. Puhu hyvästä, puhu mahdollisuuksista,
puhu ratkaisuista. Mitä enemmän kerrot toiveikkaita tarinoita tulevaisuudesta,
sitä todennäköisemmin pääset niistä nauttimaan!
Mutta mitä
me teemme? Toistamme puheissamme samaa vanhaa tarinaa, jossa juoni säilyy
suurin piirtein samana vaikka roolihenkilöt voivat vähän vaihdella. Ja yleensä
sen tarinan juoni keskittyy siihen, mikä on elämässämme pielessä juuri nyt tai
on ollut pielessä pitkin matkaa. Toistamme ällistyttävällä
säännöllisyydellä tarinaa siitä mitä emme halua. Eli teemme juuri toisinpäin
kuin meidän kannattaisi! Tämä tieto on saanut ainakin minut vaihtamaan juttuni
suuntaa lennossa monen monta kertaa.
Tunneviisauden
kannalta on olennaista oppia olemaan mahdollisimman tietoinen siitä, minne
meidän huomiomme menee itsestään, yleensä ja tavallisimmin. Ja vielä
olennaisempaa on tehdä siitä valistuneita päätelmiä; palveleeko minua ja
hyvinvointiani se, mihin keskitän eniten huomiota?
Ja ystävien
ja työtoverien kanssa puhuminen on mitä suurimmassa määrin vaikuttamassa
päivittäiseen oloomme.
Vaatii vähän
tsemppausta alkaa huomata tietoisemmin ja tietoisemmin mihin oma
tarinankerrontamme keskittyy. Meillä on taipumusta toistaa käytöstämme.
Emme useinkaan tajua olevamme aika ennustettavissa. Ainakin muitten mielestä!
Mutta yleensä ystävämme osaavat kertoa, mikä on meidän elämässämme
päätarinamme. Eli se, josta eniten puhumme. Uudestaan ja uudestaan. Kysyin
asiaa juuri tänään työtovereiltani ja he osasivat kyllä naureskellen kertoa
mistä asioista minä osaan marmattaa herttaisella säännöllisyydellä. Nämä
lemppari-aiheemme vievät huomiotamme suuntaan, joka ei ehkä sittenkään
ole sitä mitä haluamme. Sillä vedämme puoleemme juuri sitä, mitä pyrimme
välttämään ja kontrolloimaan. Vähemmän on enemmän!
HARJOITUS:
1. Kirjoita uusi tarina elämästäsi tästä eteenpäin. Herkuttele hauskoilla
yksityiskohdilla ja lennokkailla sekä hyvin onnekkailla
tapahtumilla. Koska on kyse sinun omasta käsikirjoituksestasi, voit täyttää sen
todella onnellisilla tapahtumilla. Rakkauselämäsi kukoistaa, vaurautta on
vaikka toisille jakaa, sinulla on ihana lomakoti, pääset matkustamaan sydämesi
kyllyydestä.
2. Voit tehdä unelmistasi kirjallisen tai kuvallisen tarinan. Olennaista
on, että nautit kuvittelusta ja innostut tulevasta. On viisasta olla
miettimättä MITEN saavutat kaiken. Ns. realismi vain lannistaa eikä ole tämän
tehtävän idea. Sitä me osaamme viljellä ilman harjoitteluakin.
3. Opi puhumaan siitä mitä haluat tapahtuvan. Siirryt luonnollisesti
ongelmanratkaisuun sen sijaan että vain kertaisit sen, mikä on. Kun huomaat
sanovasi, mitä et halua, korvaa se mahdollisimman pian sillä mitä haluat.
Yllätyt kuinka hyvältä tämä alkaa tuntua.
4. "Olisipa mukavaa, jos..." on hyvä lause, kun mietit
huolestuneena tai vähemmän toiveikkaana jonkun asian järjestymistä.
5.Tässä muutamia suosikki- vahvistuslauseitani:
*Minulle tapahtuu vain hyviä asioita.
*Kaikki järjestyy paremmin kuin osaan nyt kuvitella.
*Keksin kyllä hyvät keinot tähänkin.
Joka kerta
kun kerron elämästäni onnellisemman tarinan, minusta tuntuu paremmalta. Ja kun
minulla on hyvä olo, asiat jotenkin vain sujuvat helpommin. Harjoittelen tätä
joka päivä. Välillä onnistun, välillä en. Mutta yhdestä asiasta olen ihan
varma; on helpottavaa olla toiveikkaampi.
Olkoon
päiväsi toiveikas,
Iloisin
terveisin, Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 8/10
HUUMORIA, HELLYYTTÄ JA HUOMIONKESKITYSTÄ – 3 HYVÄN ELÄMÄN VOIMATUNNETTA
Olenko
itselleni mukavaa seuraa? Voinko sanoa olevani itselleni sellainen
pomo kuin toivoisin oman ihannepomoni olevan? Kuinka usein kannustan
itseäni? Kuinka paljon annan itselleni myönteistä huomiota? Entä hellyys?
Janoamme sitä muilta vaikka voisimme tarjota sitä itsellemme ihan heti.
Kuinka usein keskitymmekään sättimään itseämme, milloin mistäkin erheestä
tai puutteesta. Opetellessamme huomioimaan hyviä ominaisuuksiamme,
rentoudumme parempaan tasapainoon itsemme kanssa.
Me olemme
hämmentävän hyviä kertoessamme muille puutteistamme, kehomme
vajavaisuuksista tai vaikkapa siitä, kuinka emme osaa, jaksa, pysty tai saa
tehtyä jotain meille tärkeää. Olen kursseillani huomannut että kun haetaan
positiivisia asioita itsestämme, ollaan jo huomattavasti työläämmän tehtävän
edessä. Useimmat löytävät painostuksen tuloksena noin kolme hyvää asiaa. Mutta
kertoessa monet vähättelevät niitä. On kuulemma noloa kehua itseään. Sääli.
Sillä hyvän näkeminen itsessään on kuitenkin voimallinen avain parempaan oloon.
Kun ihminen
keskittyy omiin voimavaroihinsa, hän tekee tietoisen ja viisaan valinnan. Hän
kasvattaa toivottuja ominaisuuksiaan ja käynnistää itsessään myös sellaistenkin
ominaisuuksien esilletulon, joista on vain uneksinut. Moni meistä vertailee
itseään turhan paljon muihin, tai miettii, mitä muut hänestä ajattelevat. Se
vie tarpeettomasti voimavaroja ja tekee helposti epävarmaksi tai jopa
kateelliseksi. Myönteisesti itsevarma ihminen on iloksi myös läheisilleen. Mitä
enemmän näemme itsessämme hyvää, sitä lempeämmin kykenemme suhtautumaan myös
muihin. Emme kehu itseämme paremmaksi kuin kukaan muu. Se ei ole aitoa
myönteisyyttä. Itseensä tyytyväinen ihminen antaa myös muille tilaa olla
sellaisia kuin he ovat.
Entä kuinka
oppia katselemaan itseään uusin silmin? Itsensä kehaiseminen tuon tuosta
on aivan paikallaan. Omia ajatuskulkujaan tarkkailemalla vanhoja käsityksiä
itsestään voi muuntaa myönteisemmiksi. Meillä täytyy olla uskallusta ajatella
itsestämme hyvää, ja sallia itsellemme reipasta kannustusta.
Suosittelen
3 H- menetelmää, kun haluat voida päivä päivältä paremmin!
1. HUUMORI: Opi
nauramaan itsellesi varsinkin silloin, kun tiedät
töpänneesi. Tee se ystävällisesti ja lempeästi. Lupaan, että sinulla on hauskaa
joka päivä!
2. HELLYYS:
Elämä kolhii päivittäin. Ole hellä itseäsi kohtaan, niin jaksat paljon
paremmin. Hellyys on ihan eri asia kuin itsesääli. Hellyys on sitä, että
puhallat sydämesi lämpöä haavoillesi.
3. HUOMIO
HYVÄÄN: Mitä enemmän keskityt omiin hyviin puoliisi, sitä enemmän ne
lisääntyvät, voimistuvat, näkyvät ja tuntuvat. Tästä on niin vankka
tieteellinen näyttö, että sinulla ja minulla ei ole muuta järkevää tehtävää
kuin kääntää katse tiukasti hyvään!
HARJOITUS:
Kysy
itseltäsi;
Miten kohtelisin itseäni toisin, jos olisin itseni loistava esimies?
Kuinka puhuttelen itseäni kun koen epäonnistuneeni jossain?
Tekisinkö samoin parhaalle ystävälleni?
Millaisiin asioihin kiinnitän itsessäni huomiota? Virheisiin vai toimiviin
juttuihin?
Kuinka usein kehun itseäsi ihan vain siitäkin, että olen selvinnyt tähän
päivään asti enemmän tai vähemmän ehjin nahoin?
Hyvä Me!
Marika
MARIKAN TUNNEKOULU 9/10
NÄITTEN VOIMALLA MINÄ JAKSAN PÄIVÄSTÄ TOISEEN!
Minulla
on ilo ja etuoikeus tehdä työtä mitä rakastan intohimoisesti;
opettaa muille elämänviisauksia. Olen saanut tehdä sitä jo yli kolmenkymmenen
vuoden ajan. Moinen työ on myös tuonut omat haasteensa. Olen saanut ja
välillä joutunut (!) harjoittelemaan oppejani kokopäivätoimisesti. Minulla on
yksi periaate yli muiden; minun on ainakin yritettävä elää niin kuin opetan.
Joskus onnistun siinä paremmin, joskus mokaan ihan olan takaa!
Haluan jakaa
kanssasi ne arvot, joiden mukaan pyrin toimimaan päivästä toiseen.
Koen, että ne ovat hyvin armollisia ja silti ihmeen toimivia. Suosittelen
lämpimästi!
*Pidä
itsestäsi hyvää huolta. Ole itsellesi maailman paras ystävä. Ole
kiltti ja lempeä.
*Arvosta itseäsi. Arvostus tarttuu. Sinä arvostat muita ja muut arvostavat
sinua.
*Pidä ihmisiä hyvinä ja luota heihin. Yllätyt iloisesti. Kaikilla on hyvä
sydän.
*Älä odota, että muut muuttuvat. Se on kovin rasittavaa sekä itsellesi että
muille.
*Raivaa elämästäsi pois turhat esineet ja asiat. Saat lisää energiaa. Tilalle
tulee jotain raikasta.
*Ole mahdollisimman joustava ja suvaitsevainen. Se on viisasta. Se on mukavaa.
*Anna ihmisille enemmän kuin he odottavat. Se virkistää. Se tekee sielulle
hyvää.
*Hyväksy toisten unelmat. Juhli toisten menestystä. Se parantaa haavoja.
*Pidä yhteyttä ystäviisi. Ole hyvä ystävä. Älä odota. Ylitä silta
ensimmäiseksi.
*Anna anteeksi. Itsellesi ja toisillesi. Saat lahjaksi vapauden.
* Hymyile itsellesi. Hymyile tutuille. Hymyile tuntemattomille.
*Kiitä aina kun se on mahdollista. Kiitä kaikesta. Ihan kaikesta. Ihan aina.
*Opi rentoutumaan. Joka päivä. Rentona pysyy terveenä.
*Hiljenny. Joka päivä. Vaikka vain 180 sekuntia. Sekin tekee ihmeitä!
HARJOITUS:
Laadi
itsellesi kymmenen kohdan VOIMA-OHJELMASI. Kerää siihen omia tai muitten
viisauksia. Sellaisia, joiden arvot puhuttelevat sinua syvältä.
Tee niistä
näkymätön ohjaajasi, päivittäinen suunnannäyttäjäsi, ongelmahetkien
selkeyttäjä.
Vankat arvot
kantavat yli kuohuvien aikojen. Ne ovat kuin majakka myrskyävällä merellä.
Suuren
kiitollisuuden vallassa,
Marika
MARIKAN
TUNNEKOULU 10/10
TEORIASSA ONNELLINEN?
Tapahtui
Lontoossa noin 25 vuotta sitten: Kuuntelin kiinnostavaa luentoa mielen voimasta
ja onnellisuudesta. Sen pääsisältö oli jotakuinkin tämä: Ajatuksesi määräävät
mielentilasi. Olet onnellisempi kun opit kiinnittämään huomion niihin asioihin,
jotka ovat elämässäsi hyvin. Valitset itse tunteesi. Kiitollisuus tekee
onnelliseksi. Luennon jälkeen vieressäni istunut nainen tuhahti happamasti
seuraavat kuolemattomat sanat; ” Eihän tässä ollut mitään uutta. ”
Niinpä. Nainen oli selvästi teoriassa jo onnellinen,
joten hän lähti luennolta tyytymättömänä pois. Eipä taida minullakaan olla
sinulle mitään järisyttävän uutta sanottavaa. Sinä ja minä olemme kahlanneet
läpi kymmeniä elämäntaito-oppaita. Pidämme itseämme aikamoisina onnellisuuden
asiantuntijoina. Olennaista lienee kuitenkin, kuinka hyvin näitä hienoja
ajatuksia pystyy soveltamaan omaan elämäänsä. Käytännössä.
Vaatii uskallusta pysähtyä ja kysyä itseltään täysin rehellisesti: Nautinko
elämästäni ihan oikeasti? Onko arkeni mukavaa vai ikävää? Mikä on vallitsevin
ja tavallisin tunnetilani päivästä toiseen, kun mitään mullistavan hyvää tai
huonoa ei tapahdu? Olenko miellyttävää seuraa?
Ennen kaikkea: mistä tai kenestä oloni on kiinni? Minusta vai muista?
Sielu rakastaa totuutta vaikka se vähän kirpaisisi.
MARIKAN
TUNNEKOULUN yhdeksässä edellisessä osassa olen halunnut innostaa meitä
taas kerran kokeilemaan monia hienoja
ajatuksia omassa elämässämme. Olen tarjonnut käytännön harjoituksia pieninä
palasina. Niistä yksikin voi parantaa omaa ja läheistemme elämänlaatua
ratkaisevasti. Mutta lukeminen ei riitä. Niitä on kokeiltava arjessa, päivästä
toiseen. Yksi kerta ei riitä, niin kuin ei yksi vierailu kuntosalissa kohota
kuntoa. Vain toisto tekee mestarin.
MUTTA.
Jokainen meistä löytää lukemattomia syitä, miksi juuri meidän tilanteemme
poikkeaa tästä ’Valitsen itse tunteeni’ -yleisteoriasta. Kyllähän minä muuten olisin iloisempi, mutta…
Eihän kukaan tajua, kuinka hankala pomo, työkaveri, puoliso, anoppi tai koira
minulla on! Rahaa on liian vähän. Farkutkin kiristää. Tästä huolimatta ja juuri
siksi sanon itselleni ja sinulle; tehdään parhaamme. Onnellisempi ihminen on
ympäristöystävällisempi ihminen!
Jokainen
uusi päivä tarjoaa mahdollisuuden valita viisaammin. Valita miten suhtaudun
itseeni ja läheisiini. Miten suhtaudun elämään väistämättömästi kuuluviin
vastoinkäymisiin. Mitä tarinaa vahvistan. Tohtori Wayne W. Dyerin sanoin: ” Jos
sinulla on huono olo, valitse parempi olo. Se on sinun lippusi vapauteen ja
onneen.”
Silläkin
uhalla, että mutiset mielessäsi; ” Eihän tässä ollut mitään uutta.”, saat vielä
kerran tiivistettynä ajatukseni: Uskon, että oma asenteeni ratkaisee sen, onko
minulla hyvä elämä vai ei. Hyvä olo, tyytyväisyys, toiveikkuus, innostus ja
jopa onnellisuus ovat kaikki tunnetiloja, joiden tekijöitä olen vain ja
ainoastaan minä itse. Carlos Castanedan ajatusta muotoillen; Teen itseni joko
onnettomaksi tai onnelliseksi. Molemmat vaihtoehdot vievät yhtä paljon/ vähän
aikaa ja vaivaa. Valinta on minun.
|
